Fleksopainomenetelmä
Menetelmä on kehitetty kohopainomenetelmästä, sillä painojälki erotetaan painavan ja painamattoman pinnan korkeuserolla.
Fleksopainolla painetaan pakkausteollisuuteen pakkaukset, kääreet, etiketit jne.
Pakkauspainatuksien osuus painoteollisuudesta on 22%.
Painolaatu on kehittynyt vastaamaan muita painomenetelmiä, tästä syystä Fleksopainomenetelmä on suosittu painomenetelmä pakkausteollisuudessa.
Menetelmän edut:
- Voidaan painaa muovi- ja vahapintaisia materiaaleja, kuten maito- ja mehutölkit
Painolaatat ovat fotopolymeerilaattoja tai kumilaattoja. Laatat kiinnitetään painosylinteriin kaksipuoliteipillä.
Katkelma Lars-Eric Gardbergin kirjasta ”Savitauluista laseriin, Kirjapainotaidon historia” (Avain 2011)
”Flekso-painomenetelmä oli pitkään riippuvainen stereotypian käyttämästä matriisitekniikasta, jossa käytettiin kuumennettavia matriisiprässejä kumilevyjen vulkanoimiseksi joustaviksi fleksolaatoiksi. Kumilaattojen taustapuolet hiottiin huolellisesti ennen asennusta fleksopainokoneen teloille.
Fleksomenetelmää kutsuttiin myös ’aniliinipainoksi’, koska sillä pitkään vain ’leimattiin’ aaltopahvia ja vastaavia materiaaleja. Kumilaatoista ja matriisiprässeistä luovuttiin 1970-luvulla fotopolymeerilaattojen myötä.”
Fleksopainoyksikkö
Koostuu värilaitteesta, painosylinteristä ja puristussylinteristä
Värilaitteena oleva rasteripintainen Anilox-tela nostaa juoksevan painovärin värialtaasta.
Värimäärän annostelua säädellään muuttamalla keraamisesti pinnoitettuja ja laserkaiverrettuja rasteriteloja, joissa on erilainen määrä rasterikuppeja pituusyksikköä kohden ja eri syvyisiä kuppeja, jotka määräävät värin annostelun määrän.
Keraamisesti pinnoitetut rasteritelat tulivat markkinoille jo 1970-luvulla, mistä lähtien ne ovat olleet osa fleksopainomenetelmää.
- Rasteritela nostaa vain tietyn määrän väriä ja yli jäävä väri raakeloidaan rasteritelan pinnalta metalliraakelilla. Väri pakotetaan kuppeihin.
Painosylinterissä olevat laatat levittävät tasaisen värikerroksen, joka siirtyy painettavalle materiaalille puristuksen voimalla ja sitä pystytään säätämään puristussylinterin avulla.
Painoyksiköiden kehittyessä fleksopainon laatu on parantunut merkittävästi.
- Värin siirrosta on tullut tarkempaa, vakiomaisempaa ja tehokkaampaa.
Fleksopainolla painettavia tuotteita:
- Pakkaukset
Syväpainomenetelmä
Menetelmän kehitti itävaltalainen taidemaalari Karl Wenzel Klietsch vuonna 1875. Tuolloin painaminen tapahtui vielä kaiverretulla metallilevyllä. Metallilevyn syvennykset täytettiin painovärillä, ylimäärinen väri poistettiin raakelilla ja tämän jälkeen väri siirrettiin levyltä paperille.
Menetelmä on kehittynyt grafiikan ja taiteen monistamismenetelmästä.
- Aluksi valmistettiin kuvalaatta, johon kaiverrettiin käsin sekä myöhemmin syövytettiin pieniä erikokoisia kuppeja, jotka muodostavat painoaiheen.
- Laatalle levitetystä väristä kaavittiin pois terällä, jota kutsutaan raakeliksi.
- Lopuksi kuva siirrettiin paperille telaamalla tai puristamalla paperi laatan päälle, jolloin väri siirtyi kupeista paperille.
Menetelmän teollistuminen perustui värinlevityksen, raakeloinnin ja painamisen koneelliseen automatisointiin ja painavan pinnan muuttamiseen pyöriväksi sylinteriksi.
Teollistumisen katsottiin alkaneen v. 1910 Saksassa, kun Freiburger Zeitung:n painaminen aloitettiin syväpainosylintereillä.
Sanomalehti Freiburger Zeitung
Arkkipainokoneet ja rotaatiopainokoneet ovat syväpainokoneita, mutta offsetarkkipainokone on syrjäyttänyt syväpainon arkkipainokoneet.
Arkkisyväpainokoneilla painetaan lähinnä pakkausteollisuudessa suurille väripinnoille ja käytetään erikoisvärien, kuten metallivärien painamiseen sekä painosmäärältään suurten yksiväristen etikettien valmistukseen.
Fotopolymeerillä päällystetyillä sylintereillä varustetut arkkisyväpainokoneet ovat käytössä edelleen.
Syväpainomenetelmää käytetään yleisimmin suuripainoksisten aikakauslehtien painomenetelmänä.
Syväpainorullakoneissa, jotka painavat paperille, on suuremmat painopinta-alat ja painamisnopeudet kuin offsetkoneissa, joten soveltuvuus sivu- ja painomäärältään suurten painotuotteiden valmistukseen on hyvä.
Päätyyppejä syväpainomenetelmässä on kolme ja ne jakautuvat painopinnan rasterikuppirakenteen mukaan:
- Konventionaalinen = syväpainosylinterin rasterikuppien pinta-ala on kauttaaltaan yhtä suuri, mutta syvyys vaihtelee
- Autotyyppinen = kaikki kupit ovat yhtä syviä, mutta niiden pinta-ala vaihtelee
- Puoliautotyyppinen = rasterikuppien pinta-ala ja syvyys vaihtelee. Sylinterin valmistuksessa käytetään rasterifilmejä, ja menetelmää käytetään varsinkin levikiltään suurten yli 100 000 kappaleen painoksissa aikakauslehtien painamiseen.
Syväpainossa painettavia tuotteita:
- Pakkaukset
- Aikakauslehdet
- Tuoteluettelot
Offsetpainomenetelmä
Nykyään yleisin käytössä oleva painomenetelmä.
menetelmässä painava ja ei-painava pinta ovat samalla tasolla.
Puhekielessä tunnetaan paremmin laakapainomenetelmän nimellä.
Päätyyppejä on kaksi Heatset- ja Coldset-koneet.
- Heatset on offset-tekniikan muoto, jossa painovärit kuivataan kuumalla ilmalla kuivaajassa eli ”uunissa.” Heatset-tuotteet eroavat perinteisistä sanomalehdistä kiiltävän pintansa ansiosta.
- Coldset on offset-tekniikan muoto, jossa väri kiinnittyy imeytymällä paperin huokoiseen pintaan.
- Tekniikka on edullisin vaihtoehto ja se sopii päällystämättömille papereille. Käytetään sanomalehtiä painettaessa.
Offsetpainossa painettavia tuotteita:
- Pakkaukset
- Kirjat
- Postikortit
- Kirjekuoret
- Julisteet
- Flyerit
- Katalogit
- Kalenterit
- Esitteet
- Asiakaslehdet
- Kansiot
Seripainomenetelmä
Seripaino eli silkkipaino on maailman vanhin painomenetelmä.
Seripainon historia ulottuu n. 2000 vuoden taakse tästä hetkestä.
Alun perin kiinalaiset ja japanilaiset käyttivät menetelmää tekstiilien painamiseen. Paperisten painokaavioiden kiinnittämiseen käytettiin luonnonsilkkilangasta punottua verkkoa, johon painokaavio liimattiin. Menetelmä kulkeutui länteen, jossa sitä yritettiin käyttää, mutta mielenkiinto hävisi sopivien seulakangastyyppien puuttuessa. Taiteilijat yrittivät menetelmän käyttöä myös, mutta onnistuminen oli vaihtelevaa.
1920-luvulla kehitettiin puuvilla- ja luonnonsilkkiseulojen kudontamenetelmä. Huomattiin, että seripainamiseen voitiin käyttää myllyissä jauhon ja suurimoiden erottamiseen tarkoitettuja seulakankaita. 1930-luvun aikana menetelmä levisi ympäri Eurooppaa, aluksi tekstiiliteollisuuteen, jonka seurauksena myös mainosalalle. Suomeen menetelmä kulkeutui vasta sodan jälkeen.
- Menetelmässä väri painetaan kehykseen pingotetun seulakankaan läpi painettavaan materiaaliin.
- Painokuvio on luotu seulakankaalle sen alapintaan kiinnitetyn painoaihion eli sapluunan avulla.
- Sapluuna tukkii seulasta ne kohdat, joissa oleva väri pysyy paikallaan.
Silkkipaino nimitys tulee siitä, että aiemmin seulakankaana käytettiin silkkiä. Nykyään yleisemmin polyesteriä.
Muita seulakankaana käytettäviä materiaaleja ovat esimerkiksi polyamidit kuten nailon ja perlon sekä metallit kuten teräs ja pronssi.
Seripainossa painopinnan ei tarvitse olla tasainen tai puristuksissa. Sen ansiosta menetelmällä on mahdollista painaa niin monelle eri materiaalille, kuten paperille, puulle, tekstiileille, metalleille, lasille, muoville ja kankaalle.
Seripainolla painettavia tuotteita:
- Kangas
- Tekstiilit
- Paperit
- Pahvit
- Metallit
- Puu
- Lasi
- Muovi
Digipainomenetelmä
Digipaino on tekniikka, jolla paperille muodostetaan kuva suoraan digitaalisesta lähteestä.
Yleisin digipainotekniikka on elektrofotografia.
- Kuvarumpu varataan sähköisesti, jonka jälkeen kohdat kuvarummulla, joihin väriä ei haluta, valotetaan laserilla, joka poistaa sähkövarauksen näiltä alueilta.
- Kun rumpuun on muodostunut varauskuvio, siirretään väritooneri rummulle, joka kiinnittyy varauskuvion mukaisesti muodostaen kuvan rummulle.
- Kuva siirretään paperille paineen ja elektrostaattisen varauksen yhdistelmällä.
- Tavallisessa väridigipainokoneessa paperi kulkee neljän (CMYK) kuvarummun kautta muodostaen nelivärikuvan. Seuraavaksi paperi kuljetetaan kiinnitysyksikköön, joka kiinnittää toonerin paperiin suurella lämmöllä.
Digipainolla painettavia tuotteita:
- Käyntikortit
- Esitteet ja lehdet
- Flyerit
- Julisteet
- Kalenterit
- Kuvastot
- Kutsu- ja lahjakortit
- Tarrat
- Vihkot
Lähteet:
Saran Luonto -ja valokuvaus 